Lento lähti keskiviikkona.12 klo 12. Ihme kyllä matkatavarani eivät ylittäneet sallittuja painorajoja, vaikka minun laukut näyttivät puolet isommilta kuin Inkerin. Pariisissa olimme ajallaan, mutta Meksikon lento lähti reilusti myöhässä. Koneeseen pääsimme melko nopeasti, mutta jouduimme sitten odottelemaan siellä nelisen tuntia. Meille ei koskaan ihan selvinnyt että miksi, mutta ilmeisesti kone ei ensin saanut lähtölupaa, ja sitten kun lupa saatiin niin huomattiin että koneessa on jotain rikki. En tiedä... Kummallisen rauhallisia kaikki olivat, vaikka ei edes ollut varmaa että pääseekö kone ollenkaan lähtemään. Koneessa oli vaikka kuinka paljon pikkulapsiakin, mutta silti kukaan ei hermostunut. Ihailtavaa. Samassa koneessa oli muuten joku isohko suomalainen nuorisoryhmä.

Sekä odottelu että mannertenvälinen lento menivät käsittämättömän nopeasti. Yhteensä 16 tuntia enkä ehtinyt edes aloittaa lukemaan kirjaa. Kelloa me ei nähty mistään, koska puhelin oli kiinni. Siinä sitten vähän syötiin ja torkuttiin ja katsoin yhden leffan. Katselin sitten koneen ikkunasta että minkäköhän Atlantin saaren valot alhaalla näkyvät? No, se oli Meksiko.

Olen tässä miettinyt asiaa yli viikon, ja alan olla aika varma tästä. Mexico City yöllä, lentokoneesta nähtynä on ylivoimaisesti kaunein maisema mitä olen ikinä nähnyt. Siinä oli jotain taianomaista. Valtava valomeri joka jatkui ja jatkui, sillä kaupunki on mielettömän iso. Se välkkyi kuparisena ja valkoisena, kuin joku sadun kulta-aarre. Ainoastaan muutamat kukkulat erottuivat täysin pimeinä kumpareina sen keskeltä. Ja kaupungin yläpuolella oli tähtitaivas jossa näkyi välillä tähdenlentoja. Lumoavaa. Harmi, ettei laskeutumisen aikana saanut valokuvata. Tässä netistä löytynyt otos:



Lentokentällä vasta tajusimme, miten poikki olimmekaan lähes vuorokauden matkustamisen jälkeen. (vaikka suurin osa siitä menikin nukkuessa) Mutta ei auttanut kun alkaa täyttää immigraatiolomaketta. Kuponki sekä viisumi piti esittää  maahantulovirkailijalle joka leimasi ne ja selitti jotain tärkeää. Väsymys esti tärkeiden tietojen pääsyn aivoihin saakka. Toivottavasti koululla tietävät, mitä pitää tehdä. Kyllä kai. Laukutkin olivat löytäneet perille, vaikka ehdin jo säikähtää kun en heti nähnyt omaani. Taksikin löytyi heti, ja sitten olimmekin matkalla hotellille läpi öisen Mexico Cityn.