Viime yönä ei kauhesti tullut uni silmään, sen verran lainsuojattomuuteni huolestutti. Aamuun mennessä Inkerin sähköpostiin oli tullut vastaukset molemmista suurlähetystöistä. Molemmissa neuvottiin vain menemään Immigration officeen selvittämään asia. No mehän paineltiin sinne heti sängystä ylös päästyämme. (Niin monta kertaa kun onkin tullut iloittua, ettei sinne enää tarvitse mennä.) Immigraatiossa oli kamala ruuhka menossa, ja jonotettuani pääsin selittämään asiani. Ensin minulle lyötiin käteen viisumin uusintapaperit. Nopeasti totesin, että prosessi tietäisi samanlaista paperisotaa kuin alussa, parintuhannen peson sakkoja ja varmasti viikkojen odotusta. Ei hyvä. Uudestaan jonon jatkoksi ja selittämään hieman vihaisemmin, että viisumissani on virhe. tällä kertaa se tepsi. Loppujen lopuksi saimme molemmat kohtuullisen odotteluajan jälkeen viisumimme korjattuna takaisin. Minä sain yhden kuukauden lisäaikaa ja Inkeri yhden päivän. Vanha teksti oli vaan raaputettu partaterällä pois ja uusi kirjoitettu päälle. Eli hyvinhän se sitten kuitenkin meni. Ollaan tosiaan jo ihan ammattilaisia kun saatiin asia pois päiväjärjestyksestä yhdellä käynnillä! Myönsivät virheensä, ei tullut sakkoja, vankilaa eikä karkoitusta minulle. Mutta kylläpä säikäytti. Seikkailun jälkeen kävimme Valle Orientessa palkitsemassa itsemme sushilla  ja gorditoilla.